Mua varten taivaalla on pilvet valmiina

Must tuntuu et se agikurssi olis nyt liikaa. Haluaisin, että Zili pääsis sinne. Enkä haluu taas nähä pettymystä äitin silmissä. Mut musta tuntuu, etten pysty. En vaan pysty. En pysty. 
Mitä mä teen? Kelle voin kertoo? En haluu kuulla pettymystä kenenkään äänessä. Mut oikeesti olo on niin paska. Ja tohon käteen oikeesti koskee. Vihloo, ihankun sieltä ois menny rikki jotain. Koska sattuu sormiin asti. 

 

Aika antaa vaan mennä, päästää irti. 
En jaksa näytellä, pinnistellä ja pitää pakettia kasassa. 
En kiellä, ettei välillä ilo pilkahtais. Varsinkin hevosten kanssa se on mahollista. Mut se on niin pieni hetki. Auringon säteet löytää välillä tiensä mun mieleen, mut liian vähäks aikaa. Ja sen jälkeen on vaan entistä pimeempää. Siks pelkään hetkiä olla iloinen. Kun sen jälkeen on sysimustaa. 
Katy Perry - Wide awake

Voi illalla sattua repiä tota mun patenttipakettia irti tosta. 
Nimittäin siit on vuotanu verta, siin ei oo mitään rasvaa välissä jne. 

Mitenhän mä nyt händläisin tän homman...? Odotanko sen mutsin paluuta vai laitanko Jakkulaan viestin.????
Tuntuu niin paskalta perua taas...kaikki tuntuu niin paskalta. En pysty enää pitämään mistään huolta. Koulu alkaa mennä päin vittua, vapaa-aika menee päin vittua...mikä tässä ei enää menis päin vittua? Vittusaatana. 

 Miu ja kassun biisi rupes soimaan. I think Im going to cry. 
Miten voin olla näin yksinäinen? En tiedä, mä vaan oon. Sattuu. 
Tuskaa viiltävää. Mulla on kavereita, koulussa paljonkin. Mutta silti. "Mä oon yksin vaikka metro täynnä on ihmisii, ne katsoo läpi kun tartun niiden käsistä kii, ei oo olemassa kummituksii. Miks niin." Suuri tunne, niin suuri ettei se pysy mun sisällä enää. Kipu on sietämätön. "On oikein sanoa se, jos ei enää toista halua." Olispa kaikki menny toisin. Kumpa kaikki ois menny hyvin. Nyt mä oon taas tässä, istun yksin. Haen lohtua blogista.
"En syyllisiä kaipaa, kaipaan vain sen pienen talon suojan, jonka portaalta on pitkä matka tänne."

 MG - Sä olit oikees. Se on R' sulle. 
Oon pahoillani, jos voisin muuttaa asioita muuttasin. ENkä päästäis sua lähtee. 
Steen1 - Jarden träkki, hyvää yötä veriveli näe kauniimpia unia. 

Mitäpä tässä enää pystyy tekemään? Lähen kotoo tai jään. 
Ois pitäny osaa sanoo ei. 

VITTU KUN SATTUU. What ever, mä ansaitsen sen. Ansaitsen kaiken kivun tässä maailmassa. Ansaitsen kaiken pahan. Mitään muuta mä en ansaitse kun pahuutta ja vihaa ja kipua. 
Mitä mä tääl teen, sä et oo tääl ees. 
Millon tällä pienellä tytöllä riittää kantti lähteä? 
Sit näätte mut särkyneenä asfalttiin.