Niin oon aina ollu syyllinen kaikkeen, vaikka mul ei ois mitään tekemistä asian kanssa. Sitähän ne Julkulassakin. Viivi on paha, laitetaan viivi huonehoitoon koska Viivin takia nää nuoret täällä riehuu. Viivi se aina tekee kaiken pahan. Viivin on kyllä oltava syyllinen. Syytetäämpä Viiviä terrori iskuista. Eikai siinä vittu. Oon niin tottunu siihen. En tee ikinä mitään oikein. PILAAN AINA KAIKEN! Tuliko yllätyksenä? Tarpeeks monta kertaa kun sulle jotain sanotaan niin sen uskoo sit itekki. Ja mähän oon samanlainen kun mun sisko, pelkuri, epäonnistuja ja syyllinen. Arvoton, kuulumaton mihinkään.
Mä nään tän maailman mustavalkosena. En kiellä sitä. Ja mä vihaan tätä maailmaa. Mä vihaan kaikkia ihmisiä. Mä vihaan itteeni ja mä vihaan mun elämää.
Ja musta oikeesti tuntuu että mitä vittua mä täällä vielä teen?
Ei mul oo enää mitään menetettävää. Ja jos sul ei oo mitää menetettävää sul ei oo mitää syytä elää.
Mä oon menettäny kaiken, ja menetän itsenikin. Pikkupirulle.
Asenne on ase ja ase tappaa.
Mun maailma on tuhoutunu. Eikä sitä enää voi korjata. Vitun sama ketä tätä lukee, ja mitä te ajattelette. Ei kiinnosta. Mua ei voi enää ulkopuoliset satuttaa. Ainoo joka mua voi satuttaa oon MINÄ.
Ei tästä saa enää lasta eikä paskaa.
Mihin mä sit kuolen? Mä kuolen ikävään.
Ei polku tää vie mihinkään. Umpikuja ja on palattava takasin. Kulen tätä polkua ees taas ja käyn läpi kaiken uudelleen ja uudelleen.
Eläväkuollut ei musta muuta enää saa. Pyydän anteeks et oon tunkeutunut ihmisten elämään, pistäny sen sekasin kyselemättä, epäröimättä ja katoan nyt ilman selityksiä. Kyl elämä teidät kantaa. Mul vaa ei oo enää elämää. Oon tyhjä kuori.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi on tervetullutta. Mutta pysykää asiallisena.