lauantai 11. lokakuuta 2014

Darkness there, and nothing more.


Kaikki muuttuu mustemmaksi. Ajatus joka hiipi mun mieleen tänään, ei oo terve. Mut taas mä meen. Eilinen hyvä olo on poissa. 
I think its going to happen'. 
Mä en haluu mut haluun kuitenkin. Kumpa joku estäis, mut en usko et mikään voi estää. 

Ja koko maailma nukahti, sen kylmät kädet kuristivat jokaisen nukkuvan. Kaikkien veri muuttui mustaksi ja juonittelevaksi, pahaenteiseksi ja se vain oli tyynen rauhallinen ja lauloi. 

Pitää soittaa kohta T'lle. Yöt on pahimpia meidän kaltaisille dear. Mutta kyllä tää maailma vielä meidät kadottaa, älä siitä huoli. Ollaan matkalla kadotukseen. 

Horoskooppi sanoo tänään: 
 Jokin mitä kerroit itsellesi jonkin aikaa sitten, ei ole aivan totta. Sinua mietityttää, onko totuus muuttunut vai oletko sinä muuttunut. Ihmiset luottavat sinuun, joten ole heidän luottamuksensa arvoinen.

En tiedä pystynkö olla. En usko itteeni, saati siihen että pystyisin olemaan tänään se mikä mun halutaan olevan.
Miten voit olla odotuksen arvoinen, jos et usko itsees? 
Emmä taaskaan tiedä mistään mitään. Kaikki on iha hyvin, mä sanon. Mutta silti mitä mun mieli tekee, anteeksiantamatonta. 

On asioita joista ei voi puhua, asioita joille ei löydy sanoja. Asioita jotka pahenee puhumalla. Asioita jotka ääneen sanomalla voisit pelastaa itsesi, mutta niitä ei ole kirjoitettu. 


 And the raven, never flitting, still is sitting, still is sitting
On the pallid bust of Pallas just above my chamber door;
And his eyes have all the seeming of a demon's that is dreaming,
And the lamp-light o'er him streaming throws his shadow on the floor;
And my soul from out that shadow that lies floating on the floor
Shall be lifted - nevermore!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentointi on tervetullutta. Mutta pysykää asiallisena.