Mä sivelen kättäni puukolla. Suljen silmäni ja kas verta vain valuu. Mun musta veri joka ei anna mitään anteeks ja joka vihaa kaikkia. Saastunut veri.
Pelko saa mut pysymään tässä, ainakin vielä toistaiseksi. Mun mieli, se on jossain ihan muualla. Mä en enää ylety siihen, en saa otetta.
Mä oon kauhuissani, mua ahdistaa tosi paljon. En kestä tätä. En kestä. En kestä. En kestä. En kestä. En kestä.
SE haluaa auttaa mua. SE on ainoo joka pystyy ja haluaa auttaa. Miks?
Pitääkö mun ottaa apu vastaan? Se olisi viimeinen vaihe SE tunkeutuisi mun mieleen ja syövyttäisi muistot kaikesta hyvästä ja siitä ihmisestä joka joskus olin.
Its time for me to go home now.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi on tervetullutta. Mutta pysykää asiallisena.