keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Stuck in my mind #


Täytyykö mun? Jos täytyy niin miks?
Tänään kouluu on onneks vaan yhteen. Mulla oli ekalla tunnilla matikan koe, se kait meni ihan hyvin. Ainakin osasin vastata kaikkiin laskuihin. 
Hmm, en mä oo lähössä mihinkään. Mä en pysty, enkä oo valmis. Välillä menee vaan niin syviin vesiin, että millään ei oo merkitystä. Mulla on paska-olo mutta kyllä mä selviin tästä keinolla tai toisella. 
Ajat on kovat. 

Ajatukset ja fiilikset on mitä on. Täytyy vaan mennä eteenpäin, ei voi luovuttaa. Vaikka tekee mieli luovuttaa. 


En tiiä onko se taas alkamassa, luulin päässeeni siitä. Mut jokin kontrolli on oltava. Syömisen ja oksentamisen kontrolli tässä tapauksessa. Koska viillellä en voi, en saa, enkä pysty. 
Syödä en voi, en saa, enkä pysty. Oksentaa en voi, en saa, enkä pysty. Mutta oksennan silti. Oksennan aina, kaiken, kaikkialla. 
Revin hiukset päästäni, kiljun, hakkaan ja huudan. Potkin, revin ja raivoan. Vihaan itteeni, vihaan niin paljon ja muutkin vihaa. KAIKKI VIHAA. Ja mä VIHAAN KAIKKIA. 
Joku tulee ja sanoo mulle "oisko osasto jakson paikka?" Mutta siellä kaikki menis vaan enemmän vituiks, siellä muilla on kontrolli, siellä multa viedään kaikki...yksityisyys, elämä. IHAN KAIKKI! 
MÄ VIHAAN TÄTÄ ELÄMÄÄ! 

Kill me, please. 

miksmiksmiksmiksmiksmiksmiksmiksmiksmiksmmiksmiksmiksmiksmiks????

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentointi on tervetullutta. Mutta pysykää asiallisena.