Life is bitch and then you die.

Mikä vetää mieltä matalaks. Lääkkeitä ei huvittas ottaa ja tekis mieli haistattaa vitut kaikille. Paskapaska fiilis. Unet taas on alkanu olee semmosia painajaismaisia ja nukahtaminen on vaikeeta. Haluis vaan mennä nukkuu ja unohtaa kaiken tai olla vaan omassa rauhassa. Tai sit haluisin olla mun bestiksen kaa, jutella. Se on ainoo joka ymmärtää mua oikeesti.
Oon väsyny, väsyny siihen et en saa epäonnistua. Tekis mieli välillä vetää lääkkeet takasin kehiin. Mut emmä niin voi tehdä, katotaa kauanko menee et luisun siihe tai sit kestän.
Just nyt tekis vaan mieli puhua ja huutaa ja itkee. Tuntea et joku pitää huolta, vaikka siitä tunteesta on aina vaan seurannu ongelmia.